Mitä eri vaihtoehtoja yrityksellä on tehdä vapaaehtoista kestävyysraportointia? Entä vapaaehtoisen raportoinnin varmennukseen?

Mitä eri vaihtoehtoja yrityksellä on tehdä vapaaehtoista kestävyysraportointia? Entä vapaaehtoisen raportoinnin varmennukseen?

Omnibus I:n myötä lakisääteisesti kestävyysraportointi tulee koskemaan vain pientä osaa yritysjoukosta; niitä, joilla on henkilöstöä yli 1000 ja liikevaihto 450 miljoonaa euroa tai enemmän.

Mitä vaihtoehtoja jää vapaaehtoiseen raportointiin? Entä varmennukseen?  Seuraavassa on käyty näitä vaihtoehtoja mahdollisimman selkeästi läpi.

Päätyipä yritys mihin tahansa vaihtoehtoon, on erittäin suositeltavaa pysyä EU:n kestävyysraportoinnin viitekehyksessä. Tämä on tärkeää sekä tietojen ymmärrettävyyden, johdonmukaisuuden, vertailukelpoisuuden, luotettavuuden että mahdollisen varmennuksen näkökulmasta.

Vaihtoehdon valinnassa yritykset ottanevat huomioon sidosryhmien tarpeet ja odotukset, sekä omat resurssit raportoinnin laatimiseen.

1.        Raportointi täysin CSRD:n mukaisesti vapaaehtoisesti

Myös lakisääteisten rajojen ulkopuolisten yhtiöiden tulee olemaan mahdollista laatia CSRD:n mukainen kestävyysraportointi, jos hallitus näin päättää. Tällöin raportoinnin tulee kattaa kaikilta osin CSRD:n vaatimukset. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että raportti sisällytetään toimintakertomukseen, se on varmennettu KRT-varmentajan toimesta, se noudattaa ESRS-standardien vaatimuksia, sisältää taksonomia-asetuksen ja siihen liityyvien asetusten mukaisesti laaditut taksonomiatiedot jne.  

Varmennuksen kohteena ovat ne toimintakertomukseen sisältyvät tiedot, jotka kestävyysraportointiyritys on esittänyt kestävyysraporttinaan. Varmentaja toteaa lausunnossaan  onko raportoinnissa noudatettu kirjanpitolain 7 luvun ja ESRS-standardien, sekä taksonomia-asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia ja antaa rajoitetun varmuuden tason. Tämä tarkoittaa käytännössä johtopäätöksenä siitä, ettei ole havaittu mitään seikkaa, jonka perusteella voitaisiin päätellä, että kestävyysraportointi on oleellisesti virheellinen

2.        Raportointi ESRS-vaatimusten mukaisesti tai niitä mukaillen

Moni yhtiö on päätymässä vuoden 2026 raportoinnin osalta siihen, ettei tehdä CSRD:n mukaista raportointia varmennuksineen, mutta noudatetaan ESRS-standardien vaatimuksia mahdollisimman täydellisesti. Tämä on hyvä vaihtoehto esimerkiksi niille yhtiöille, jotka ovat jo raportoineet CSRD:n mukaisesti. Toiset yhtiöt ovat ehkä valmistautuneet alkuperäisen aikataulun mukaan lakisääteiseen raportointiin, mutta etenevät nyt jo tehtyä työtä hyödyntäen, ESRS-standardien vaatimuksia noudatellen.

Sellainen raportti, joka ei täytä CSRD:n kaikkia vaatimuksia, ei voi sisältyä toimintakertoimukseen, eikä sitä tule esittää CSRD:n mukaisena raporttina. Laatimisperiaatteet tiedosta olisi hyvä käydä selkeästi ilmi, mikä on laatimisperusta, onko se ESRS-standardien täydellinen noudattaminen vai mukaileva.

Tässä vaihtoehdossa varmennus ei enää perustu lakisääteisyyteen, vaan on sopimusperusteista. Tilintarkastajat ovat jo aiemmin tehneet tällaisia ”muita kuin tilintarkastustoimeksiantoja”. Käytännössä silloin sovitaan sopimuksella, mitä viitekehystä tai vaatimuksia vastaan tällainen erillinen varmennustoimeksianto tehdään ja rajataan varmennuksen kohde selkeästi. Varmennuksen kohteena voi olla koko raportointi tai osa sitä. Oleellista varmennuksen osalta on kuitenkin, että viitekehys on selvä. Näin ollen on haastavampaa sopia varmennustoimeksiannosta jos raportointi on tehty ”ESR-standardeja mukaillen”. Tällöin ei ole varmaa, miltä osin vaatimuksia tarkalleen noudatetaan. Voidaan myös päätyä siihen, että jokin osa raportoinnista, esimerkiksi päästölaskenta tai tietyt taulukkotiedot, varmennetaan. Päästölaskennan osalta viitekehys olisi luontevasti GHG-protokolla.

3.        Raportointi vapaaehtoisen VSME-standardin perusteella

Vapaaehtoisen raportoinnin standardi (Voluntary Sustainability Reporting Standard for Small and Medium Sixed Entities, VSME) antaa hyvän lähtökohdan raportointiin pienemmille yrityksille. Se on suunniteltu alle suuryhtiörajojen jääville yrityksille, eli on sopivimmillaan pk-yrityksille.

Komissio julkaisi juuri toukokuussa luonnoksen VS standardista kuukauden julkiseen kommentointiin (Voluntary Reporting Standard for Smaller Companies). Se on käytännössä identtinen VSME:n kanssa, mutta muutamia muutoksia on, jotka pääsääntöisesti juontuvat ESRS-standardeihin ehdotetuista yksinkertaistuksista.

VSME koostuu kokonaisuudessaan vain 20 liitetietovaatimuksesta ja tarjoaa kahta eri laajuutta raportointiin: basic moduli ja comprehensive moduli. Laatiminen onnistuu ilman ohjelmistoa, esitettäviä tietoja on rajallisesti.

Entä jos VSME tuntuu kuitenkin varsin suppealta? Kun on kyse vapaaehtoisesta raportoinnista, voidaan raportointia tarvittaessa täydentää yhtiökohtaisilla tiedoilla. Tällöinkin on suositeltavaa noudattaa seuraavaa kahta periaatetta: lisätietojen on käytävä selkeästi ilmi, jotta lukija ymmärtää, mikä osuus raportista on VSME-kokonaisuutta. Lisäksi, jos VSME-raporttia täydennetään, olisi sekin selkeä tehdä ESRS-tiedoilla. Esimerkiksi sellaisessa yrityksessä, josa henkilöstö on merkittävin tuotannontekijä, voidaan haluta esittää ESRS S1 -standardin mukaiset tiedot omasta työvoimasta lisätietona VSME-raportoinnille. Näin ollen yhtiön raportointikokonaisuus olisi VSME + ESRS S1.

Miten VSME-raportointia varmennetaan? VSME-raportoinnin varmentamista koskevat samat periaatteet, kuin muutakin ei-lakisääteistä raportointia. Sopimusperusteisen varmennuksen kohde on helpompi määrittää silloin, kun noudatetaan selkeästi VSME:tä tietyssä laajuudessa ja lisätietojen osalta pysytään myös rajatussa viitekehyksessä. Edellä kuvatussa esimerkissä varmennuksen kohde olisi VSME ja ESRS S1 mukaiset tiedot, S1:n osalta mahdollisesti kaksinkertaiseen olennaisuuden analyysiin perustuen.

4.        Raportointi jonkin muun viitekehyksen perusteella

Tässä voi tulla kyseeseen esimerkiksi globaalien ISSB:n standardien mukainen raportointi tai GRI-raportointi. Kummassakin tapauksessa on kyse vapaaehtoisesta raportoinnista, jolloin varmennustoimeksiantokin olisi sopimukseen perustuva.

Kaiken kaikkiaan mielenkiintoista on keskustelu siitä, tuleeko vielä uusi standardi vapaaehtoiseen raportointiin, joka asettuisi ESRS-standardien ja VSME-standardien laajuuden välimaastoon? Itse ajattelen, ettei sellaiselle ole tarvetta, koska yhtiöt voivat lähteä liikkeelle VSME-raportoinnista ja täydenää raportointiaan hallitusti kohti ESRS-kokonaisuutta, pysyen siten viitekehyksessä ja myös johdonmukaisessa ja vertailukelpoisessa raportoinnissa.