Ilmastotyön ajankohtaiset trendit ja käytännön vinkit

Ilmastotyö ja siihen liittyvä raportointi ovat yrityksille yhä keskeisempiä kilpailutekijöitä ja riskienhallintavälineitä. Yrityksiltä odotetaan paitsi ilmastoriskien tunnistamista myös luotettavaa ja läpinäkyvää raportointia, joka tukee päätöksentekoa sidosryhmille, kuten sijoittajille, rahoittajille ja viranomaisille. Tässä tekstissä keskitymme erityisesti päästölaskentaan ja ilmastosiirtymäsuunnitelmiin, jotka ovat ilmastotyön ja raportoinnin ytimessä.

ESRS E1 – yksinkertaistaminen ja periaatteet

ESRS E1 -standardin uudistuksessa pyritään selkeyteen ja periaatepohjaiseen lähestymistapaan. Tietopisteitä on karsittu merkittävästi (-53 %), mutta siirtymäsuunnitelman keskeiset periaatteet säilyvät. Yritysten odotetaan raportoivan ilmastoriskien arvioinnin keskeiset elementit, vaikka yksityiskohtainen skenaarioanalyysi ei ole enää pakollinen. Tämä keventää hallinnollista taakkaa erityisesti pienemmille toimijoille ja mahdollistaa keskittymisen strategisesti merkittäviin toimiin, kuten päästöjen vähentämiseen ja siirtymäsuunnitelman toteuttamiseen.

Samalla ESRS tarjoaa joustavuutta GWP-arvojen käytössä, poistaa GHG-intensiteettimittarin ja tarkistaa organisaatiorajat vastaamaan GHG-protokollaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yritykset voivat keskittyä luotettavan tiedon keräämiseen ja ilmastostrategian toteutukseen, sen sijaan että raportointi jäisi byrokraattiseksi prosessiksi.

GHG Protokolla – tarkkuus ja harmonisointi

GHG Protokolla muodostaa päästölaskennan teknisen perustan. Sen tulevat päivitykset, jotka on tarkoitus julkaista 2027, harmonisoivat käytännöt CSRD:n kanssa ja tuovat tarkemmat ohjeet erityisesti Scope 3 -raportointiin, kuten toimitusketjun eri vaiheiden päästöjen kategoriointiin (5 % olennaisuusraja).

Impactfulin tekemien havaintojen perusteella päästölaskennan kehitystrendissä korostuvat seuraavat periaatteet:

  • Primääritietojen merkitys kasvaa – pelkät keskiarvokertoimet eivät enää riitä, kun halutaan laskea ja mitata todellisia päästövähennyksiä

  • Laskenta on jatkuva, iteratiivinen prosessi, joka kehittyy toimittajayhteistyön ja datan tarkentamisen myötä

  • Toimittajayhteistyö on ratkaisevaa luotettavan tiedon varmistamiseksi

Näin GHG Protokolla ei ole vain tekninen työkalu, vaan strateginen väline yrityksille, jotka haluavat varmistaa vastuullisuuden ja sidosryhmien luottamuksen.

EFRAG State of Play 2025 – analyysi

Vaikka standardit yksinkertaistuvat, käytännön valmistautuminen ilmastosiirtymään on edelleen epätasaista. EFRAG analysoi 656 julkaistua raporttia:

  • 98 %:lla E1 oli olennainen

  • 55 %:lla yrityksistä oli laadittu ilmastosiirtymäsuunnitelma

  • 34 %:lla puuttui lyhyen aikavälin Scope 1 & 2 -tavoite

  • 16 %:lla tavoitteet eivät olleet linjassa 1,5 °C polun kanssa

Näiden tulosten perusteella yritysten on kiinnitettävä huomiota päästölaskennan tarkkuuteen, tietojen luotettavuuteen ja siirtymäsuunnitelmien toteutukseen käytännössä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yritykset rakentavat toimittajaverkostoilleen selkeitä tietopyyntömalleja, hyödyntävät sertifikaatteja ja auditointeja sekä varmistavat datan jäljitettävyyden.

VSME – modulaarinen ratkaisu käytännön raportointiin

VSME tarjoaa joustavan ja modulaarisen tavan raportoida päästöjä:

  • Basic-moduuli: Scope 1 & 2

  • Comprehensive-moduuli: Scope 1 & 2 lisäksi Scope 3 (vapaaehtoinen mutta suositeltava) sekä mahdollisuus liittää päästötavoitteet, siirtymäsuunnitelma ja ilmastoriskit

VSME mahdollistaa vaiheittaisen lähestymistavan: ensin perusraportointi, ja myöhemmin laajempi raportointi, joka kattaa myös toimitusketjun päästöt ja riskit. Tämä auttaa yrityksiä yhdistämään sääntelyn vaatimukset, käytännön datan keruun ja strategisen ilmastotyön saumattomasti.

Johtopäätökset ja käytännön vinkit

Uudet standardit ja vapaaehtoiset raportointikehykset tarjoavat yrityksille mahdollisuuden kehittää päästölaskentaa ja ilmastosiirtymäsuunnitelmia. Käytännön haasteita ovat edelleen:

  • Keskeisten ilmastoriskien tunnistaminen ja hallinta

  • Selkeiden siirtymäsuunnitelmien laatiminen, myös lyhyen aikavälin tavoitteiden osalta

  • Luotettavan datan kerääminen erityisesti Scope 3 -päästöissä

  • Tiivis yhteistyö toimittajien kanssa tiedon tarkkuuden varmistamiseksi

  • Modulaaristen työkalujen, kuten VSME:n, hyödyntäminen vaiheittaisessa raportoinnissa

Vaikka standardien yksinkertaistaminen vähentää hallinnollista kuormaa, vastuu ilmastoriskien hallinnasta ja luotettavan tiedon raportoinnista säilyy yrityksillä. Päästölaskenta ja ilmastosiirtymäsuunnitelmat muodostavat jatkossakin ilmastotyön ja raportoinnin keskeisen ytimen, ja niiden kautta yritykset voivat osoittaa sitoutumisensa kestävään tulevaisuuteen.

Tarvitsetteko apua tai sparrausta yrityksenne ilmastosiirtymään?

Ota yhteyttä:

laura.soini@impactful.fi

Edellinen
Edellinen

ISO ja GHG-protokolla yhdistävät voimansa – kohti yhtenäisiä globaaleja päästöstandardeja

Seuraava
Seuraava

EFRAG julkaisi 31.7. luonnosehdotuksen ESRS-standardien yksinkertaistamiseksi